Asiakirjat
Toimintasuunnitelma vuodelle 2023
1. Toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot
Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n tarkoitus on sääntöjensä mukaisesti edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta, vaikuttaa näkövammaisten kirjastopalvelujen ja saavutettavan kirjallisuuden saatavuuteen, laatuun ja kehittämiseen sekä seurata tiedonvälitystekniikan kehittymistä. Yhdistys tekee yhteistyötä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ja Saavutettavuuskirjasto Celian sekä muiden toiminnan tarkoitusta edistävien tahojen kanssa. Lisäksi yhdistys tekee edunvalvontaa toimintansa tarkoituksen toteutumiseksi.
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys:
- tukee taloudellisesti näkövammaisten kirjallisuusharrastusta
- harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
- järjestää kurssi- ja kerhotoimintaa
- tukee kirjastoalan tutkimusta ja koulutusta
- tukee näkövammaisten kirjastopalvelujen ja saavutettavan kirjallisuuden saatavuutta sekä laatua edistävää toimintaa.
Toimintavuosi on yhdistyksen 134:s. Yhdistys on Näkövammaisten liiton (NKL) jäsen.
2. Vaikuttamistyö
2.1. Saavutettavuuskirjasto Celia
Yhdistys seuraa Saavutettavuuskirjasto Celian toimintaa ja arvioi palvelujen toimivuutta näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Työtä tehdään yhdessä Näkövammaisten liiton, Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Förbundet Finlands Svenska Synskadaden kanssa. Saavutettavuuskirjasto Celian johtokuntaan yhdistyksen edustajana toimikaudella 1.1.2023 - 31.12.2026 nimettiin Ari Lahtinen. Johtokunnan asetti opetus- ja kulttuuriministeriö.
2.2. Kaupallinen äänikirjatarjonta
Yhdistys jatkaa vaikuttamistyötä kaupallisten äänikirjapalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Yhdistys on mukana Laurin Kirja -äänikirjapalkinnon jakamisessa yhdessä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten liiton kanssa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10. lokakuuta. Vuonna 2024 jaettavan palkinnon valmistelutyö aloitetaan vuoden 2023 lopussa.
2.3 Suomen Daisy-konsortio
Daisy on saavutettava julkaisustandardi, jota kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Suomen Daisy-konsortio (SDK) edistää Daisyn tunnettuutta ja kehitystä sekä tarjoaa kanavan uusimman kansainvälisen Daisy-tiedon saamiseksi. Yhdistys jatkaa konsortion jäsenenä.
2.4 Edustus Näkövammaisten liitto ry:n valtuustossa
Yhdistys on Näkövammaisten liiton (NKL) jäsen. Vuosikokouksen päätöksellä toimikaudella 2021-2024 yhdistyksen valtuutettuna Näkövammaisten liitto ry:n valtuustossa toimii Markku Vaittinen ja hänen varavaltuutettunaan Ari Lahtinen.
3. Avustustoiminta ja yhteishankkeet
3.1. Apurahat ja avustukset
Yhdistyksen toimintaan kuuluu näkövammaisten kirjoittamisharrastusten ja julkaisutoiminnan tukeminen jakamalla hakemusten perusteella apurahoja sekä tarjoamalla taloudellista tukea kirjastoalan tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahoista tiedotetaan näkövammaisyhteisön lehdissä ja verkossa. Hakijoille tarjotaan yhdistyksen verkkosivuilla hakemista helpottava lomake.
Yhdistys tukee Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa avustuksilla. Avustuksilla Näkövammaisten Kulttuuripalvelu muun muassa maksaa palkkioita Kajastus-lehteen kirjoittaville näkövammaisille, järjestää kirjailijavierailuja sekä tuottaa ja tukee muuta kulttuuritoimintaa.
3.2. Yhteistyö näkövammaisyhteisön kanssa
Yhdistys toimii yhteistyössä näkövammaisjärjestöjen kanssa kirjallisuuteen liittyvien kulttuuritapahtumien järjestämiseksi. Yhdistys tukee Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ja muiden näkövammaisyhdistysten kirjallisuustoimintaa sekä työtä saavutettavuuden ja osallisuuden parantamiseksi.
Yhteistyötä tehdään myös Näkövammaisten liiton kanssa muun muassa vapaaehtoisskannaajien käyttämän jakelualustan kehittämistyössä.
4. Viestintä
Viestinnän tarkoituksena on lisätä yhdistyksen tunnettuutta ja parantaa edellytyksiä näkövammaisten ihmisten tiedonsaantiin ja osallisuuteen. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista verkkosivuillaan osoitteessa nky.fi.
5. Hallinto
5.1. Hallitus ja toimikunnat
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä, joista vuosittain on erovuorossa kolme. Hallitus voi asettaa tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa.
5.2. Talous
Yhdistys rahoittaa toimintansa ensisijaisesti kassavaroilla ja sijoitusomaisuuden tuotoilla. Tilikauden 2023 talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujäämäksi on arvioitu 79 800 euroa (ed.v. 103 400 euroa). Kun nettotuotot on arvioitu 79 600 euroksi (45 200 euroa) kuluvan tilikauden alijäämäksi/rahoitusvajeeksi muodostuu 200 euroa (-58 200 euroa).
6. Vuoden 2023 tulostavoitteet
1. Tuetaan Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa. Avustuksilla maksetaan muun muassa palkkioita Kajastus-lehden näkövammaisille kirjoittajille sekä tuetaan kirjailijavierailutilaisuuksia.
2. Seurataan yhdessä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten liiton kanssa kaupallisten elektronisen ja äänikirjatuotannon saavutettavuutta ja laatua sekä osallistutaan kehitystyöhön esimerkiksi osallistumalla Laurin Kirja -äänikirjapalkinnon jakamiseen joka toinen vuosi.
3. Tuetaan Saavutettavuuskirjasto Celian henkilökunnan kokous- ja konferenssimatkoja osallistumalla niiden kustannuksiin siltä osin, kun koulutuksen ja konferenssien katsotaan palvelevan näkövammaisia asiakkaita.
4. Lisätään yhdistyksen avustustoiminnan näkyvyyttä kohderyhmän tavoittavilla kanavilla.
5. Lisätään yhdistyksen nettisivuille uutta sisältöä.
6. Julkaistaan yksi tai kaksi jäsenkirjettä mustavalkoisena, pistekirjoituksella ja sähköisesti.
7. Tilikauden alijäämä/rahoitusvaje 200 euroa katetaan kassavaroilla, osingoilla ja tarvittaessa sijoitusomaisuuden myynnillä.
Toimintakertomus 2022
1. Yleistä
Vuosi 2022 oli Näkövammaisten kirjastoyhdistys (NKY) ry:n 133. toimintavuosi. Toimintavuonna yhdistys jatkoi avustustoimintaa, vaikuttamistyötä ja yhteistyötä toisten näkövammaisjärjestöjen kanssa. Tarkoituksensa mukaisesti yhdistys edisti näkövammaisten kirjallisuusharrastusta, tiedon saavutettavuutta ja tiedonvälitystekniikan kehittymistä. Yhdistys osallistui näkövammaisten kirjastopalvelujen kehittämiseen ja näkövammaisten kirjastoasiakkaiden etujen valvomiseen. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 29.3.2022 hybridikokouksena Iiris-keskuksen Braille-salissa sekä Teams-yhteydellä. Kokoukseen osallistui 11 jäsentä, joista paikalla oli yhdeksän ja etänä osallistui kaksi jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Markku Möttönen. Vuoden lopussa yhdistykseen kuului 74 jäsentä.
2. Vaikuttamistyö, edustukset ja yhteistyö
Yhdistys jatkoi yhteistyötä Näkövammaisten liiton, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ja muiden näkövammaisjärjestöjen kanssa.
2.1 Saavutettavuuskirjasto Celia
Yhdistys seurasi Saavutettavuuskirjasto Celian toimintaa ja palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Vaikuttamistyön kohteena oli Saavutettavuuskirjasto Celian toimintaa säätelevän lain uudistaminen. Laki astui voimaan 26.8.2022. Yhdistyksen edustajana kirjaston johtokunnassa nelivuotiskaudella 2018-2022 toimi Teuvo Heikkonen. Seuraavalle kaudelle johtokuntaan 1.1.2023 - 31.12.2026 valittiin Ari Lahtinen. Johtokunnan asetti joulukuussa 2022 opetus- ja kulttuuriministeriö.
2.2 Äänikirja-alan toimijoihin vaikuttaminen
Yhdistys osallistui kaupallisten äänikirjojen saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen yhteistyössä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ja Näkövammaisten liiton kanssa jakamalla Laurin kirja
-äänikirjapalkinnon. Vuonna 2022 toista kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 56 teosta kahdeksasta eri kustantamosta. Viisihenkinen, näkövammaisista henkilöistä koostunut raati valitsi seitsemän finalistia sekä voittajan. Raadin puheenjohtajana toimi Gyöngyi Pere-Antikainen. Voittaja julkistettiin suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10. keskustakirjasto Oodissa. Juontajana toimi kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. Kilpailun voitti Joonatan Tolan Punainen Planeetta lukijanaan Ilkka Villi. Palkinto oli kokonaisuudessaan 6000 euroa, josta 3000 euroa jaettiin teoksen kirjoittajalle ja 3000 euroa äänikirjan lukijalle. Kilpailun kustannuksista vastasi Näkövammaisten kirjastoyhdistys.
2.3 Mikropuhe-puhesyntetisaattorin uudistaminen
Yhdistys oli mukana näkövammaisten käyttämän Mikropuhe-puhesyntetisaattorin uudistamistyössä yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja muiden toimijoiden kanssa tarjoamalla projektiin taloudellista tukea 20 000 euroa. Timehouse Oy aloitti uudistusprojektin tammikuussa 2022 ja uusi Mikropuheen versio 5.4 julkaistiin 24.8.2022. Neuvottelut projektista oli aloitettu jo vuonna 2021. Uusi versio toimii Windowsin ja Linuxin ruudunlukuohjelmissa. Teknisten uudistusten lisäksi ohjelman käyttöoikeudet siirtyivät Näkövammaisten liitolle. Sen myötä puhesyntetisaattorin käyttäminen on maksutonta.
2.4 Suomen Daisy-konsortio
Daisy on saavutettava julkaisustandardi, jota kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Yhdistys on jäsenenä Suomen Daisy-konsortiossa (SDK), joka kuuluu täysjäsenenä kansainväliseen Daisy-konsortioon. SDK edistää kaikenlaisten ääni- ja elektronisten aineistojen saavutettavuutta. Vuonna 2022 yhdistys maksoi Suomen Daisy-konsortiolle jäsenmaksuja 7895,50 euroa. SDK:n vuosikokouksessa 12.12.2022 yhdistystä edustivat Kirsti Rosendahl ja Per-Olof Stenvall osan aikaa.
2.5 Edustus Näkövammaisten liitto ry:n valtuustossa
Yhdistys on Näkövammaisten liiton (NKL) jäsen. Vuosikokouksen päätöksellä toimikaudella 2021-2024 yhdistyksen valtuutettuna Näkövammaisten liitto ry:n valtuustossa toimii Markku Vaittinen ja hänen varavaltuutettunaan Ari Lahtinen.
3. Apurahat ja avustukset
3.1 Apurahat
Yhdistyksen toimintaan kuuluu näkövammaisten kirjoittamisharrastuksen ja julkaisutoiminnan tukeminen jakamalla hakemusten perusteella apurahoja sekä tarjoamalla taloudellista tukea kirjastoalan tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahoista tiedotetaan näkövammaisyhteisön lehdissä ja verkossa. Hakijoille tarjotaan yhdistyksen verkkosivuilla hakemista helpottava lomake. Toimintavuonna yhdistyksen hallitus myönsi Martta Kinnuselle 1000 euroa runokirjan taitto- ja painatuskuluihin.
3.2 Avustukset
Yhdistys tuki Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa toimintavuonna yhteensä 28 570 eurolla. Avustuksella Näkövammaisten Kulttuuripalvelu maksoi palkkioita Kajastus-lehteen kirjoittaville näkövammaisille kirjoittajille (14 000 euroa), järjesti kirjallisuustoimintaa (4800 euroa), järjesti verkkokursseja kirjoittajille (1400 euroa), teki näkövammaisten tiedonsaantia helpottavaa toimintaa (1750 euroa), toteutti Teemakammarit-toimintaa eli asiantuntijaluentoja (2370 euroa) sekä vastasi Sokeain kuunnelmapalkinnon kuluista (850 euroa). Yhteistyössä Lapin näkövammaiset ry:n kanssa Kulttuuripalvelu järjesti Lapin kirjallisuus -seminaarin (3400 euroa). Kulttuuripalvelu tarjosi Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen jäsenille mahdollisuuden osallistua kirjailijavierailuihin maksutta.
4. Tiedotus ja viestintä
4.1 Yhdistyksen kotisivut
Yhdistyksen kotisivujen ja viestinnän tarkoituksena on lisätä yhdistyksen tunnettuutta ja parantaa näkövammaisten ihmisten tiedonsaantia ja osallisuutta. Yhdistys julkaisi kotisivuillaan osoitteessa nky.fi yhdistyksen asiakirjoja sekä tiedotti ajankohtaisista asioista. Näkövammaisten liitto suoritti palvelinmuutoksen tammikuussa 2022, jonka yhteydessä sivuilta hävisi tietoja. Tiedot saatiin palautettua myöhemmin.
4.2 Muu viestintä
Yhdistyksen jäsenille lähetettiin jäsentiedote ja jäsenmaksulomake kesäkuussa. Toimitusmuotoina olivat sähköposti, pistelomake tai mustavalkotuloste. Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien yhteydenpito kokousten välillä sekä yhteydenpito sidosryhmiin tapahtui pääasiassa sähköpostitse.
5. Talous
Tilikauden 2022 lopussa yhdistyksen sijotusvarallisuudesta 69,0 % (ed.v. 59,7%) oli osakemarkkinoilla, 24,3 % (17,6 %) lainamarkkinoilla ja 5,4 % (3,9 %) vaihtoehtoisina sijoituksina mukaan lukien sijoitus Titanium Hoivakiinteistö erikoisrahasto-osuuksiin. Rahamarkkinoilla tilikaudella 2022 oli 1,3 % ja tillikaudella 2021 18,8 % yhdistelmärahastoissa. Edelleenkin suurin osa sijoitusomaisuudesta on sijotusrahasto-osuuksissa. Yhdistyksen sijoitusomaisuuden markkina-arvo supistui edellisen vuoden 8 387 655 eurosta 7 410 610 euroon, eli arvonalennus oli 11,7 % (+18,8 %). Tilikauden tuloslaskelma osoittaa 219,58 euron ylijäämää (+133 256,44) kun sijoitusrahasto-osuuksista on kirjattu 5 598,61 euron arvonalennus. Tilikauden toiminnan tulos oli täten 5 818,19 euroa ylijäämäinen.
6. Hallinto
Toimintavuonna yhdistyksen puheenjohtajana ennen vuosikokousta toimi Ari Lahtinen. Vuosikokous valitsi hänet jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kauden. Erovuorossa olleet Kirsti Rosendahl, Merja Hanski ja Teuvo Heikkonen valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Hallituksessa jatkoivat Timo Kuoppala, Gyöngyi Pere-Antikainen ja Per-Olof Stenvall. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Teuvo Heikkonen. Yhdistyksen rahaston- ja taloudenhoitajana jatkoi Per-Olof Stenvall ja sihteerinä Pipsa Sinkko-Westerholm. Vuosikokous valitsi varsinaiseksi toiminnantarkastajaksi Tuula Savolaisen ja varatoiminnantarkastajaksi Markku Möttösen. Hallitus piti vuoden 2022 aikana kahdeksan kokousta. Niistä etäkokouksina Teams-yhteydellä pidettiin kolme ja lähikokouksina pidettiin viisi.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2022
1. Toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot
Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n tarkoitus on sääntöjensä mukaisesti edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta, vaikuttaa näkövammaisten kirjastopalvelujen ja saavutettavan kirjallisuuden saatavuuteen, laatuun ja kehittämiseen sekä seurata tiedonvälitystekniikan kehittymistä. Yhdistys tekee yhteistyötä Näkövammaisten kirjaston sekä muiden toiminnan tarkoitusta edistävien tahojen kanssa. Lisäksi yhdistys tekee edunvalvontaa toimintansa tarkoituksen toteutumiseksi.
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys:
- järjestää kurssi- ja kerhotoimintaa
- harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
- tukee taloudellisesti näkövammaisten kirjallisuusharrastusta
- tukee kirjastoalan tutkimusta ja koulutusta
- tukee näkövammaisten kirjastopalvelujen ja saavutettavan kirjallisuuden saatavuutta sekä laatua edistävää toimintaa.
Toimintavuosi on yhdistyksen 133:s. Yhdistys on Näkövammaisten liiton (NKL) jäsen.
2. Vaikuttamistyö
2.1. Celia-kirjasto
Yhdistys seuraa Celia-kirjaston toimintaa ja arvioi palvelujen toimivuutta näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Vaikuttamistyön kohteena on ennen kaikkea meneillään oleva Celian toimintaa säätelevän lainsäädännön uudistus. Työtä tehdään yhdessä Näkövammaisten liiton, Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Förbundet Finlands Svenska Synskadaden kanssa. Yhdistyksellä on edustaja Celia-kirjaston johtokunnassa toimikaudella 2018-2022.
2.2. Kaupallinen äänikirjatarjonta
Yhdistys jatkaa vaikuttamistyötä kaupallisten äänikirjapalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Yhdistys on mukana Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Laurin Kirja -äänikirjapalkinnon jakamisessa vuonna 2022 yhdessä Näkövammaisten Liiton kanssa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10. lokakuuta.
2.3. Mikropuhe -puhesyntetisaattorin uudistaminen
Yhdistys on mukana näkövammaisten käyttämän Mikropuhe -puhesyntetisaattorin uudistamistyössä yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja muiden toimijoiden kanssa. Yhdistys osallistuu ainakin Windows ja Linux -versioiden uudistamishankkeen rahoittamiseen.
2.4. Suomen Daisy-konsortio
Daisy on saavutettava julkaisustandardi, jota kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Suomen Daisy-konsortio (SDK) edistää Daisyn tunnettuutta ja kehitystä sekä tarjoaa kanavan uusimman kansainvälisen Daisy-tiedon saamiseksi. Yhdistys jatkaa konsortion jäsenenä.
3. Avustustoiminta ja yhteishankkeet
3.1. Apurahat ja avustukset
Yhdistyksen toimintaan kuuluu näkövammaisten kirjoittamisharrastusten ja julkaisutoiminnan tukeminen jakamalla hakemusten perusteella apurahoja sekä tarjoamalla taloudellista tukea kirjastoalan tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahoista tiedotetaan näkövammaisyhteisön lehdissä ja verkossa. Hakijoille tarjotaan yhdistyksen verkkosivuilla hakemista helpottava lomake.
Yhdistys tukee Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa avustuksilla. Avustuksilla Näkövammaisten Kulttuuripalvelu muun muassa maksaa palkkioita Kajastus-lehteen kirjoittaville näkövammaisille, järjestää kirjailijavierailuja sekä tukee muuta kulttuuritoimintaa.
3.2. Yhteistyö näkövammaisyhteisön kanssa
Yhdistys toimii yhteistyössä näkövammaisjärjestöjen kanssa kirjallisuuteen liittyvien kulttuuritapahtumien järjestämiseksi. Yhdistys tukee Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ja muiden näkövammaisyhdistysten kirjallisuustoimintaa sekä työtä saavutettavuuden ja osallisuuden parantamiseksi.
Yhteistyötä tehdään myös Näkövammaisten liiton kanssa muun muassa vapaaehtoisskannaajien käyttämän jakelualustan kehittämistyössä.
4. Viestintä
Viestinnän tarkoituksena on lisätä yhdistyksen tunnettuutta ja parantaa edellytyksiä näkövammaisten ihmisten tiedonsaantiin ja osallisuuteen. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista verkkosivuillaan osoitteessa www.nky.fi
5. Hallinto
5.1. Hallitus ja toimikunnat
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä, joista vuosittain on erovuorossa kolme. Hallitus voi asettaa tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa.
5.2. Talous
Yhdistys rahoittaa toimintansa ensisijaisesti kassavaroilla ja sijoitusomaisuuden tuotoilla. Tilikauden 2022 talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujäämäksi on arvioitu 103 400 euroksi (ed.v. 80 900 euroa). Kun nettotuotot on arvioitu 45 200 euroksi (65 100 euroa), kuluvan tilikauden alijäämäksi/rahoitusvajeeksi muodostuu 58 200 euroa (- 15 800 euroa).
6. Vuoden 2022 tulostavoitteet
1. Celiaa koskeva lakiuudistus jatkuu vuoden 2022 aikana. Seurataan uudistustyötä tiiviisti ja osallistutaan vaikuttamistyöhön.
2. Tuetaan Celia-kirjaston henkilökunnan kokous- ja konferenssimatkoja osallistumalla niiden kustannuksiin siltä osin, kun koulutuksen ja konferenssien katsotaan palvelevan näkövammaisia asiakkaita.
3. Tuetaan Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa. Avustuksilla maksetaan muun muassa palkkioita Kajastus-lehden näkövammaisille kirjoittajille sekä tuetaan kirjailijavierailutilaisuuksia.
4. Seurataan yhdessä Näkövammaisten kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten liiton kanssa kaupallisten elektronisen ja äänikirjatuotannon saavutettavuutta ja laatua sekä osallistutaan kehitystyöhön esimerkiksi osallistumalla Laurin Kirja -äänikirjapalkinnon jakamiseen.
5. Osallistutaan Mikropuhe -puhesyntetisaattorin kehitystyöhön yhdessä Näkövammaisten liiton ja muiden toimijoiden kanssa.
6. Lisätään yhdistyksen avustustoiminnan näkyvyyttä kohderyhmän tavoittavilla kanavilla.
7. Lisätään yhdistyksen nettisivuille uutta sisältöä.
8. Julkaistaan kaksi jäsenkirjettä mustavalkoisena, pistekirjoituksella ja sähköisesti.
9. Tilikauden alijäämä/rahoitusvaje 58 200 euroa katetaan pankkitilin varoilla, osingoilla ja sijoitusomaisuuden myynnillä.
Toimintakertomus 2021
1. Yleistä
Vuosi 2021 oli Näkövammaisten kirjastoyhdistys (NKY) ry:n 132. toimintavuosi.
Toimintavuonna yhdistys jatkoi vaikuttamistyötä, avustustoimintaa ja yhteistyötä toisten näkövammaisjärjestöjen kanssa koronapandemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Tarkoituksensa mukaisesti yhdistys edisti näkövammaisten kirjallisuusharrastusta, tiedon saavutettavuutta ja tiedonvälitystekniikan kehittymistä sekä osallistui näkövammaisten kirjastopalvelujen kehittämiseen ja näkövammaisten kirjastoasiakkaiden etujen valvomiseen. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 5. toukokuuta Teams-etäkokouksena. Kokoukseen osallistui 14 yhdistyksen varsinaista jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Markku Möttönen. Vuoden lopussa yhdistykseen kuului 75 jäsentä.
2. Vaikuttamistyö, edustukset ja yhteistyö
Yhdistys jatkoi yhteistyötä Näkövammaisten liiton, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n sekä muiden näkövammaisjärjestöjen kanssa.
2.1. Celia-kirjasto
Yhdistys seurasi Celia-kirjaston toimintaa ja palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Vaikuttamistyön kohteena oli Celia-kirjaston toimintaa säätelevän lain uudistaminen. Yhdistys pyrki vaikuttamaan kirjaston johtoon ja viranomaisiin siten, että palvelutaso säilyisi nykyisellä tasolla jatkossakin. Yhdistyksen edustajana Celia-kirjaston johtokunnassa nelivuotiskaudella 2018-2022 toimii varapuheenjohtaja Teuvo Heikkonen. Hallituksen jäsen Kirsti Rosendahl osallistui vuoden aikana Celian lakiuudistuksen tiimoilta käytyihin käyttäjäkeskusteluihin sekä etänä järjestettyyn työpajaan. Hallituksen jäsen Timo Kuoppala osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön kuulemistilaisuuteen, jossa keskusteltiin muun muassa kirjaston nimestä.
2.2 Äänikirja-alan toimijoihin vaikuttaminen
Yhdistys osallistui kaupallisten äänikirjojen saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen yhteistyössä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ja Näkövammaisten liiton kanssa muun muassa olemalla mukana Laurin kirja -äänikirjapalkintolautakunnassa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10. lokakuuta. Seuraavan kerran palkinto jaetaan vuonna 2022.
2.3. Mikropuhe -puhesyntetisaattorin uudistaminen
Yhdistys oli mukana näkövammaisten käyttämän Mikropuhe -puhesyntetisaattorin uudistamistyössä osallistumalla selvitystyöhön 5670 eurolla. Yhdistys päätti osallistua Windows ja Linux -versioiden uudistamishankkeen rahoittamiseen 20 000 eurolla yhdessä Näkövammaisten liitto ry:n kanssa vuoden 2022 puolella.
2.4. Suomen Daisy-konsortio
Daisy on saavutettava julkaisustandardi, jota kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Yhdistys on jäsenenä Suomen Daisy-konsortiossa (SDK), joka kuuluu täysjäsenenä kansainväliseen Daisy-konsortioon. SDK edistää kaikenlaisten ääni- ja elektronisten aineistojen saavutettavuutta. SDK:n vuosikokouksessa vuonna 2021 yhdistystä edusti Per-Olof Stenvall ja Kirsti Rosendahl.
2.5 Edustus Näkövammaisten liitto ry:n valtuustossa
Yhdistys on Näkövammaisten liiton (NKL) jäsen. Vuosikokouksen päätöksellä toimintakaudella 2021-2024 yhdistyksen valtuutettuna Näkövammaisten liitto ry:n valtuustossa toimii Markku Vaittinen ja hänen varavaltuutettunaan Ari Lahtinen.
3. Apurahat ja avustukset
3.1. Apurahat
Yhdistyksen toimintaan kuuluu näkövammaisten kirjoittamisharrastusten ja julkaisutoiminnan tukeminen jakamalla hakemusten perusteella apurahoja sekä tarjoamalla taloudellista tukea kirjastoalan tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahoista tiedotetaan näkövammaisyhteisön lehdissä ja verkossa. Hakijoille tarjotaan yhdistyksen verkkosivuilla hakemista helpottava lomake. Toimintavuonna yhdistyksen hallitus myönsi poikkeuksellisesti Pohjois-Kymen näkövammaiset ry:lle 125 euron apurahan kaiutinmikrofonien hankintaan, vaikkei tarkoitus vastaa yhdistyksen tarkoituspykälää. Perusteena on korona-ajan aiheuttama tarve. Yhdistyksen hallitus myönsi Aino Kalliolle 1450 euron apurahan kirjan julkaisemiseen.
3.2 Avustukset
Yhdistys tuki Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa kuluvana vuonna yhteensä 22 860 eurolla. Avustuksilla Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry maksoi palkkioita Kajastus-lehteen kirjoittaville näkövammaisille kirjoittajille (14 000 euroa), järjesti kirjallisuustoimintaa (3 200 euroa), teki tiedonsaantia helpottavaa toimintaa(1 360 euroa) ja litterointia (800 euroa) sekä tuki Näkövammaisteatterin toimintaa Cyrano de Bergerac -näytelmän toteutuksessa (3 500 euroa). Kulttuuripalvelu tarjosi Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen jäsenille mahdollisuuden osallistua kirjailijavierailuihin maksutta.
4 Tiedotus ja viestintä
4.1 Yhdistyksen kotisivut
Verkkosivujen siirto uudelle alustalle saatettiin päätökseen.
Yhdistyksen verkkosivut ovat Näkövammaisten liitto ry:n ylläpitämällä palvelimella. Viestinnän tarkoituksena on lisätä yhdistyksen tunnettuutta sekä parantaa näkövammaisten ihmisten tiedonsaantia ja osallisuutta.Yhdistys tiedotti ajankohtaisista asioista verkkosivuillaan osoitteessa www.nky.fi
4.2 Muu viestintä
Yhdistyksen jäsenille lähetettiin jäsentiedote, jäsenmaksulomake ja muistutuslasku. Toimitusmuotoina olivat sähköposti, mustavalkotuloste tai pistekirjoituslomake. Hallitus päätti, että jatkossa jäsenten tiedot näkövammaisuudesta hävitetään. Kirjeiden ja laskujen toimitusmuotona suositaan sähköpostia. Yhdistykselle ostettiin mustavalkomonitoimilasertulostin, joka on sijoitettuna sihteerin kotiin.
5. Talous
Tilikauden 2021 lopussa yhdistyksen sijoitusvarallisuudesta 59,7 % (ed.v. 65,1 %) oli osakemarkkinoilla, 17,6 % (29,7 %) joukkolainamarkkinoilla ja 18,8 % yhdistelmärahastoissa. Muuna sijoituksena, eli Titanium Hoivakiinteistö erikoissijoitusrahasto-osuuksissa oli 3,9 % (1,6 %). Lisäksi tilikaudella 2020 rahamarkkinoilla oli 2,3 % ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa 1,3 %. Edelleenkin suurin osa sijoitusomaisuudesta on sijoitusrahasto-osuuksissa.
Yhdistyksen sijoitusomaisuuden markkina-arvo kasvoi edellisen vuoden 7 062 194 eurosta 8 387 655 euroon, eli arvonnousu oli 18,8 % (5,5 %).
Tilikauden tuloslaskelma osoittaa 133 256,44 euron ylijäämää (- 46 192,97 euroa). Tilikauden toiminnan tulos oli vain 17 395,29 euroa ylijäämäinen (- 11 925,43 euroa), koska 115 861,15 euroa realisointivoitoista johtuu Titanium Hoivakiinteistö rahasto-osuuksien hankinnan rahoittamisesta myymällä vanhoja Kesko-osakkeita ja Nordean Yhteisö Varainhoito Tasapainoinen -osuuksia.
6. Hallinto
Toimintavuoden aikana yhdistyksen puheenjohtajana ennen vuosikokousta toimi Ari Lahtinen. Vuosikokouksessa hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kauden. Kolmelle erovuoroisten vapauttamalle paikalle hallituksen jäseniksi kaksivuotiskaudelle valittiin Timo Kuoppala, Gyöngyi Pere-Antikainen ja Per-Olof Stenvall. Hallituksessa jatkoivat Kirsti Rosendahl, Teuvo Heikkonen ja Merja Hanski. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Teuvo Heikkonen. Rahaston- ja taloudenhoitajana jatkoi Per-Olof Stenvall. Yhdistyksen sihteerinä joulukuusta 2020 syyskuun 2021 loppuun toimi Jera Hänninen. Uutena sihteerinä lokakuussa 2021 aloitti Pipsa Sinkko-Westerholm. Vuosikokous valitsi varsinaiseksi toiminnantarkastajaksi Tuula Savolaisen ja varatoiminnantarkastajaksi Markku Möttösen. Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien yhteydenpito kokousten välillä samoin kuin yhteydenpito sidosryhmiin tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Hallitus piti vuoden 2021 aikana kahdeksan kokousta. Niistä etäkokouksina Teams-yhteydellä pidettiin kuusi ja lähikokouksena kaksi.
Lausunto ehdotuksesta Celian toimintaa sääteleväksi laiksi
1 § Asema ja tarkoitus
Saavutettavuuskirjasto Celia on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa näkövammaisten ja muiden tekijänoikeuslain (404/1961) 17 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen lukemisesteisten henkilöiden kirjastopalveluista sekä hoitaa saavutettavan julkaisemisen asiantuntijatehtäviä.
Kirjasto edistää aktiivista lukemista, monipuolisia lukutaitoja ja jatkuvaa oppimista tarjoamalla pääsyn saavutettavaan kirjastoaineistoon ja oppimateriaaliin. Tarkoituksena on parantaa näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.
Kommentit:
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n mielestä on tärkeää se, että näkövammaiset on mainittu erikseen ja ensisijaisina erityiskirjasto Celian palveluiden kohderyhmänä. Muiden lukemisesteisten kohtaamia saavutettavuusongelmia mitenkään väheksymättä painetun tekstin lukeminen on vaikeaa tai kokonaan mahdotonta lähes kaikille näkövammaisille ihmisille.
Kirjastopalveluiden mainitseminen ennen saavutettavuusasiantuntijuutta on hyvä. Celia on ainoa toimija, joka Suomessa on erikoistunut näkövammaisille tarkoitettuihin kirjallisuuden lainauspalveluihin. Saavutettavuustyötä tekevät monet muut tahot.
2 § Kirjaston tehtävät
Kirjaston tehtävänä on:
1) valmistaa, välittää ja lainata asiakkailleen saavutettavaa kirjastoaineistoa;
2) valmistaa, välittää ja lainata asiakkailleen saavutettavaa oppimateriaalia;
3) neuvoa kirjaston aineistojen ja palvelujen käytössä;
4) ylläpitää ja kehittää kirjaston kokoelmaa ja muuta sisältötarjontaa; sekä
5) toimia näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden kirjastopalvelujen ja saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana.
Kirjasto vastaa sen yhteydessä olevien toimielinten hallinnosta sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.
Kommentit:
Pykälässä mainittu tehtäväluettelo korostaa Celian tehtävää nimenomaan kirjastona, mikä on kannatettavaa. Jatkossa kirjaston pitää perustehtävänsä mukaisesti huolehtia siitä, että kotimaisen ja maailmankirjallisuuden ns. klassikkoteokset osana kulttuuriperintöå ovat löydettävissä Celian kokoelmista hyvälaatuisina tuotteina.
3 § Maksuttomuus
Kirjaston aineistojen välitys- ja lainauspalvelu sekä neuvonta ovat kirjaston asiakkaille maksuttomia. Kirjaston muista suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
Ei kommentoitavaa.
4 § Käyttösäännöt
Kirjasto voi antaa käyttösäännöt, joita kirjaston asiakkaiden tulee noudattaa. Käyt- tösäännöt voivat koskea kirjaston aineistojen lainaamista, käyttöä, palauttamista sekä käyttö- ja lainauskieltoa.
Ei kommentoitavaa.
5 § Käyttö- ja lainauskielto
Kirjasto voi rajoittaa määräajaksi asiakkaan oikeutta käyttää kirjaston aineistoja, jos asiakas on luovuttanut kirjastosta saamaansa aineistoa muille henkilöille (käyttökielto). Kirjasto voi rajoittaa määräajaksi myös asiakkaan oikeutta lainata kirjaston aineistoja, jos asiakas kadottaa tai vahingoittaa kirjaston aineistoa toistuvasti (lainauskielto). Käyttö- tai lainauskielto voi olla voimassa enintään 60 päivää. Kirjaston asiakas ei saa myöskään lainata kirjaston aineistoja, jos hän ei ole palauttanut aiemmin lainaamiaan aineistoja 4 §:ssä tarkoitetuissa käyttösäännöissä ilmenevässä määräajassa tai korvannut kadonnutta tai vahingoittunutta kirjaston aineistoa. Vahingoittuneesta tai kadonneesta aineistosta perittävän korvauksen suorittamatta jättäminen ei kuitenkaan johda lainauskieltoon, jos lainauskiellon asettaminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta. Lainauskielto päättyy välittömästi, kun aineisto on palautettu
tai korvattu kirjastolle.
Ei kommentoitavaa.
6 § Yhteistyö
Kirjasto toimii yhteistyössä yleisten kirjastojen, muiden kirjastojen sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kirjasto voi toimia yhteistyössä myös muiden yhteisöjen kanssa.
Kommentit:
Kohdassa on listattu keskeiset julkiset sekä kirjasto- ja opetusalan yhteistyötahot. Esim. käyttäjäkuntaa edustavien tahojen kanssa Celia voi tehdä yhteistyötä, mutta mielestämme tämä muotoilu ei takaa YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen "ei mitään meistä ilman meitä" -periaatteen toteutumista. Käyttäjäkuntaa edustavat tahot tulisi rinnastaa samanarvoisiksi kohdassa mainittujen yhteistyökumppanien kanssa. Palveluiden loppukäyttäjien edustus on taattu asetuksessa, mutta se ei vielä riitä takaamaan vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista.
7 § Johtokunta
Kirjastolla on johtokunta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan tehtävänä on:
1) päättää kirjaston yleisistä toimintalinjoista sekä käsitellä muut kirjaston kannalta laajakantoiset ja periaatteellisesti merkittävät asiat;
2) käsitellä kirjaston talouden ja toiminnan suuntaviivat;
3) hyväksyä kirjaston toimintakertomus, työjärjestys sekä esitys kirjaston talousarvioksi;
4) tehdä esityksiä ja aloitteita kirjaston toiminnan kehittämiseksi; sekä
5) hyväksyä esitys kirjastolle osoitettujen lahjoitus- ja testamenttivarojen käytöstä.
Johtokunnassa käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä. Johtokunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta ja kokouspalkkioista voidaan
säätää tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
Ei kommentoitavaa.
8 § Johtaja
Kirjastolla on johtaja, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää enintään viiden vuoden määräajaksi. Johtajaksi nimitettävältä vaaditaan, että hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja että hänellä on johtajan tehtävien hoitamiseksi tarvittava toimialan tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää kirjaston toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja nimittää viraston muut virkamiehet ja päättää työsopimussuhteisen henkilökunnan palkkaamisesta sekä ratkaisee asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei työjärjestyksessä ole määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Ei kommentoitavaa.
9 § Braille-neuvottelukunta
Kirjaston yhteydessä toimii Braille-neuvottelukunta, jonka jäsenet nimittää kirjasto enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Päätöstä valmisteltaessa on kuultava kirjaston johtokuntaa. Neuvottelukunta toimii pistekirjoituksen ja näkövammaisten henkilöiden oppimateriaalien asiantuntijaelimenä. Neuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta ja kokouspalkkioista voidaan säätää tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
Kommentit:
Kannatamme lämpimästi Braille-neuvottelukunnan aseman määrittämistä lakitasolla. Pistekirjoitus on edelleen ehdottomasti käyttökelpoisin tapa havainnollistaa kirjoitettua kieltä näkövammaisille. Braille-neuvottelukunnan tehtävä oppimateriaalien kehitystyössä on myös todella tärkeää.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2021
1. Toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot
Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry (NKY) edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta, vaikuttaa näkövammaisten kirjastopalvelujen kehittämiseen ja seuraa tiedonvälitystekniikan kehittymistä. Sääntöjensä mukaan yhdistys voi mm.
- järjestää kurssi- ja kerhotoimintaa
- harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
- tukea taloudellisesti näkövammaisten kirjallisuusharrastusta
- tukea kirjastoalan tutkimusta ja koulutusta
Toimintavuosi on yhdistyksen 132:s. Yhdistys on Näkövammaisten liiton (NKL) jäsen.
2. Vaikuttamistyö
2.1. Celia-kirjasto
Yhdistys seuraa Celia-kirjaston toimintaa ja arvioi palvelujen toimivuutta näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Vaikuttamistyön kohteena on ennen kaikkea meneillään oleva Celian toimintaa säätelevän lainsäädännön uudistus. Työtä tehdään yhdessä Näkövammaisten liiton, Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Förbundet Finlands Svenska Synskadaden kanssa. Yhdistyksellä on edustaja Celia-kirjaston johtokunnassa toimikaudella 2018-2022.
2.2. Kaupallinen äänikirjatarjonta
Yhdistys jatkaa vaikuttamistyötä kaupallisten äänikirjapalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Yhdessä Näkövammaisten liiton ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kanssa tarkastellaan vuonna 2020 ensimmäistä kertaa laetun Laurin Kirja -äänikirjapalkinnon jakoprosessia ja valmistellaan vuonna 2022 mahdollisesti järjestettävää kilpailua.
2.3. Mikropuhe -puhesynteesin uudistaminen
Näkövammaisten käyttämän Mikropuhe -puhesynteesin uudistaminen mm. älypuhelimille hyvin soveltuvaksi on osoittautunut tarpeelliseksi. Yhdistys selvittää yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa mahdollisuuksia uudistuksen toteuttamiseksi ja on valmis osallistumaan työn rahoittamiseen.
2.4. Suomen DAISY-konsortio
DAISY on saavutettava julkaisustandardi, jota kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Suomen Daisy-konsortio edistää DAISY:n tunnettuutta ja kehitystä sekä tarjoaa kanavan uusimman kansainvälisen DAISY-tiedon saamiseksi. Yhdistys on konsortion jäsen.
3. Avustustoiminta ja yhteishankkeet
3.1. Apurahat
Yhdistys tukee näkövammaisten kirjoittamisharrastusta ja julkaisutoimintaa jakamalla hakemusten perusteella apurahoja. Taloudellista tukea voi saada myös kirjastoalan tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahoista tiedotetaan näkövammaisyhteisön lehdissä ja verkossa. Yhdistyksen verkkosivuilla on hakemista helpottava lomake.
3.2. Yhteistyö näkövammaisyhteisön kanssa
Yhdistys toimii yhteistyössä näkövammaisjärjestöjen kanssa kirjallisuuteen liittyvien kulttuuritapahtumien järjestämiseksi. Yhdistys tukee edelleen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n Kajastus-lehteä maksamalla siihen kirjoittavien näkövammaisten kirjoituspalkkioita. Lisäksi tuetaan Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry:n ja muiden näkövammaisyhdistysten kirjallisuustoimintaa sekä työtä saavutettavuuden ja osallisuuden parantamiseksi. Näkövammaisten Kulttuuripalvelulla ja Kirjastoyhdistyksellä on yhteistyöryhmä, joka pohtii yhdistysten uusia yhteistyömuotoja.
Yhteistyö NKL:n kanssa jatkuu vapaaehtoisskannaajien käyttämän jakelualustan edelleen kehittämiseksi.
4. Viestintä
Viestinnän tarkoituksena on lisätä yhdistyksen tunnettuutta ja parantaa edellytyksiä näkövammaisten ihmisten tiedonsaantiin ja osallisuuteen. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista verkkosivuillaan osoitteessa www.nky.fi- Ulkoinen linkki. Verkkosivujen siirto uudelle alustalle saatetaan päätökseen alkuvuoden aikana.
5. Hallinto
5.1. Hallitus ja toimikunnat
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä, joista vuosittain on erovuorossa kolme. Hallitus voi asettaa tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa.
5.2. Talous
Yhdistys rahoittaa toimintansa sijoitusomaisuuden tuotoilla. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Edellisten tilikausien tapaan sijoittamista jatketaan maltillisesti Nordean "aktiivinen rahastosalkku" - ohjeiden mukaan.
Kuten edellisiin vuosiin, myös kuluvaan tilikauteen liittyy suurta epävarmuutta, mikä vaikuttaa heikentävästi niin maailman kun Suomen talouteen.
Yhdistys rahoittaa toimintansa sijoitusomaisuuden tuotoilla. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Edellisten tilikausien tapaan sijoittamista jatketaan maltillisesti Nordean "aktiivinen rahastosalkku" - ohjeiden mukaan.
Talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujäämäksi on arvioitu 80.900 euroa (80.600 ed.v.). Kun nettotuotot on arvioitu 65.100 euroksi (54.733), tilikauden 2021 alijäämäksi/rahoitusvajeeksi muodostuu 15.800 euroa (-34.867).
6. Vuoden 2021 tulostavoitteet
1. Celiaa koskeva lakiuudistus jatkuu vuoden 2021 aikana. Yhdistys seuraa uudistustyötä tiiviisti.
2. Tuetaan Celia-kirjaston henkilökunnan kokous- ja konferenssimatkoja osallistumalla hakemuksesta niiden kustannuksiin siltä osin kuin koulutuksen ja konferenssien katsotaan palvelevan näkövammaisia asiakkaita.
3. Tuetaan Kajastus-lehden julkaisemista maksamalla näkövammaisten kirjoittajien kirjoituspalkkioita.
4. Tuetaan Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry:n järjestämiä kirjailijavierailutilaisuuksia ja maksetaan jäsentemme osallistumismaksut ko. tilaisuuksiin.
5. Näkövammaisten kirjastoyhdistys yhdessä Näkövammaisten kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten liiton kanssa seuraa kaupallisten ääni- ja elektronisen kirjatuotannon saavutettavuutta ja laatua.
6. Lisätään yhdistyksen avustustoiminnan näkyvyyttä kohderyhmän tavoittavilla kanavilla.
7. Yhdistyksen nettisivuille lisätään uutta sisältöä alustamuutoksen yhteydessä.
8. Julkaistaan kaksi jäsenkirjettä mustavalkoisena, pistekirjoituksella ja sähköisesti.
9. Tilikauden alijäämä/rahoitusvaje katetaan tilikaudella.
Toimintakertomus 2020
1. Yleistä
Vuosi 2020 oli Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen 131. toimintavuosi. Yhdistys edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja tiedon saavutettavuutta sekä valvoo Celia-kirjaston asiakkaiden etuja. Toimintavuotena jatkettiin vaikuttamistyötä ja avustustoimintaa koronapandemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Vuoden lopussa yhdistykseen kuului 88 jäsentä, joista 67 näkövammaista. Pandemian vuoksi elokuussa pidettäväksi lykkääntyneeseen yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen osallistui 12 yhdistyksen varsinaista jäsentä.
2. Vaikuttamistyö ja tiedottaminen
2.1. Äänikirja-alan toimijoihin vaikuttaminen
Näkövammaisten kirjastoyhdistys seuraa Celia-kirjaston toimintaa ja palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Vaikuttamistyön kohteena on erityisesti Celia-kirjaston toimintaa säätelevän lain uudistaminen. Yhdistys vaikuttaa niin kirjaston johtoon kuin viranomaisiinkin niin, että palvelutaso säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla.
Kaupallisten äänikirjojen tuottajiin on koetettu vaikuttaa äänikirjapalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Toimintavuotena yhdistys yhdessä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Näkövammaisten liiton kanssa jakoi ensimmäisen Laurin kirja -äänikirjapalkinnon suomalaisen kirjallisuuden päivänä lokakuun 10. Palkinnon voitti Tiina Raevaaran teos Kaksoiskierre lukijana Krista Putkonen-Örn.
2.2. Yhdistyksen kotisivu
Yhdistyksen verkkosivut www.nky.fi ovat Näkövammaisten liitto ry:n ylläpitämällä palvelimella. Niiden päivittäminen uudelle alustalle alkoi aivan loppuvuodesta.
2.3. Edustukset
Yhdistyksen edustajana Celia-kirjaston johtokunnassa nelivuotiskaudella 2018-2022 on toiminut Teuvo Heikkonen. Hän toimii johtokunnan varapuheenjohtajana.
3. Avustukset ja yhteistyö
3.1. Avustukset
Yhdistys on tukenut edelleen Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Kajastus-lehteen kirjoittaville näkövammaisille maksettavia palkkioita ja Kulttuuripalvelun järjestämiä kirjailijavierailuja. Yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus osallistua kirjailijavierailuihin maksutta. Lisäksi annettiin avustus kirjailijahaastatteluiden litterointikuluihin ja pistenuottisivuston ylläpitoon. Kaiken kaikkiaan Näkövammaisten Kulttuuripalvelua tuettiin 17 600 eurolla.
Kerttu Ritalle maksettiin 700 euron avustus runokirjan painatuskuluihin.
3.2. Yhteistyö Näkövammaisten liitto ry:n kanssa
Yhdistys on toiminut yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry:n kanssa uuden jakelualustan tekemiseksi vapaaehtoisskannaajille. Jakelualustalta lainaaja voi valita haluamansa kirjaformaatin. Projekti on tällä hetkellä päätösvaiheessa.
3.3. Suomen Daisy-konsortio
Yhdistys on jäsenenä Suomen Daisy-konsortiossa (SDK), joka kuuluu täysjäsenenä kansainväliseen Daisy-konsortioon. SDK edistää kaikenlaisten ääni- ja elektronisten aineistojen saavutettavuutta. SDK:n vuosikokouksessa vuonna 2020 yhdistystä edustivat Per-Olof Stenvall ja Kirsti Rosendahl.
4. Talous
Tilikauden 2020 lopussa yhdistyksen sijoitusvarallisuudesta 65,1% (ed.v. 63,7%) oli osakemarkkinoilla, 29,7% (32,2%) joukkolainamarkkinoilla, 2,3% (2,4%) rahamarkkinoilla, 1,3% (0,1%) vaihtoehtoisissa sijoituksissa sekä 1,6% (1,6%) muuna sijoituksena. Viimemainittu on Titanium Hoivakiinteistö -erikoissijoitusrahastossa. Suurin osa sijoituksista on sijoitusrahasto-osuuksissa. Yhdistyksen sijoitusomaisuuden markkina-arvo kasvoi edellisen vuoden 6.696 teurosta 7.062 teuroon tilinpäätöshetkellä, eli arvonnousu oli 5,5% (17,2%). Tuloslaskelma osoittaa 46.192,97 euron alijäämää (+58.989,44 euroa), strukturoidun jvk-lainan 18.900,12 euron arvonalennuksen sekä edellisvuoden 15.367,42 euron peruuntuneen perinnön kirjauksen jälkeen. Täten tilikauden toiminnan tulos oli 11.925,43 euroa alijäämäinen (+27.190,34 euroa). Korona-pandemiavuoden ohjeistuksesta johtuen tilikauden osinkotuotot puolittuivat edellisen vuoden 60.715,29 eurosta 30.295,40 euroon.
5. Hallinto
Toimintavuoden aikana yhdistyksen puheenjohtajana toimi ennen vuosikokousta Ari Lahtinen: Vuosikokouksessa hänet valittiin jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kauden.
Kolmelle erovuoroisten vapauttamalle paikalle valittiin hallituksen jäseniksi Kirsti Rosendahl, Teuvo Heikkonen ja Merja Hanski. Hallituksessa jatkavat Gyöngyi Pere-Antikainen, Per-Olof Stenvall ja Timo Kuoppala. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi Teuvo Heikkonen. Rahastonhoitajana jatkaa Per-Olof Stenvall.
Yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Jyrki Rajala ei jatkanut tehtävissään vuosikokouksen jälkeen. Sihteerin tehtäviä hoiti tilapäisesti syksyn ajan Timo Kuoppala, kunnes toimeen valittiin joulukuussa Jera Hänninen.
Vuosikokous valitsi varsinaiseksi toiminnantarkastajaksi Tuula Savolaisen ja varatoiminnantarkastajaksi Markku Möttösen.
Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien yhteydenpito kokousten välillä samoin kuin yhteydenpito sidosryhmiin tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Hallitus piti vuoden 2019 aikana viisi kokousta.
Kertomusvuoden aikana jäsenistölle lähetettiin kaksi jäsenkirjettä.